Mikä haastaa nykylasten hyvinvoinnin, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Antti Haavisto? 

Lasten hyvinvointi ja turvallisuuden tunne ovat riippuvaisia aikuisten hyvinvoinnista. Esimerkiksi toimeentulon ja työllisyyden huolet heijastuvat lapsiin. Vaatimustaso lapsia kohtaan on noussut, nykylapsilta vaaditaan eri tavalla suorituksia kuin aiemmin. Aikuisten välitön läsnäolo lasten ympärillä on vähentynyt, samoin kuin yleinen yhteisöllisyys esimerkiksi naapurustoissa. Lapset joutuvat tulemaan toimeen itsenäisemmin. 

Kannattaisin kokonaiskoulupäivää, jossa olisi lapsille koulun lisäksi tarjolla hoito ja harrastusmahdollisuudet. Vanhempi voisi viedä lapsen kouluun samalla, kun menee itse töihin ja harrastukset jatkuisivat koulun jälkeen. Näin myös iltojen harrastuskuljetus jäisi vähemmälle ja perheille jäisi enemmän yhteistä aikaa. 

Aikuisten epävarmuus ja ahdistus heijastuu aina lapsiin. Tällä hetkellä se liittyy koronan, ilmastonmuutoksen tai esimerkiksi Ukrainan sotatilanteen tuomiin huoliin. Pääsääntöisesti en ole huomannut suuria muutoksia lasten hyvinvoinnissa työurani aikana. Monet asiat ovat nyt paremmin kuin aiemmin ja yleinen hyvinvointi on parantunut.  

Suurimman muutoksen verrattuna aiempaan on lastenkin elämään tuonut tietotekniikka ja sosiaalinen media. Ne mahdollistavat paljon hyviä asioita, kuten vaikka etäyhteydenpidon. Toisaalta niiden myötä haavoittumisen ja altistumisen kokemuksia on yhä enemmän.  

Miten koulussa voidaan tukea lasten hyvinvointia? 

Opettajan merkitys lapsen minäkuvan ja positiivisen itsetunnon kehitykselle on suuri. Opettajien on tärkeää nähdä lasten erilaisuus, myös tuen ja kannustuksen tarpeet. Tunnesäätelyn ongelmiin voi olla haasteellista suhtautua empatialla, mutta ne tulisi nähdä yhtä myötätuntoisesti kuin esimerkiksi fyysiset vammat. Myötätuntoinen, tasapuolinen ja silti yksilöllinen kohtaaminen on tärkeää. 

Opettajien lisäksi jokaisen koulun turvallisen aikuisen asema on tärkeä. Oppilashuollon resurssit pitää olla kohdillaan, jotta tukea on tarjolla sitä tarvitseville oppilaille. Tärkeitä ovat myös koulun toimintamallit esimerkiksi kiusaamisen ehkäisyyn. Rehtoreilla on erityinen rooli ilmapiirin ylläpitämisessä, jotta koulun aikuiset kokevat olevansa samassa veneessä ja voivat hyvin työyhteisössä. Tässäkin aikuisten hyvinvointi heijastuu lasten hyvinvointiin. Koulun aikuisilla on oltava mahdollisuus jakaa työssä nousevia huolia.  

Miten koulu voisi tukea vanhempia kasvatustehtävässä? 

Koululla on merkityksellinen rooli huolen puheeksiottajana. Tämä on hyvä tehdä ajoissa, heti kun huoli syntyy. Vanhempainvartit ovat tärkeitä, näin kontakti perheiden aikuisiin on olemassa jo ennen kuin mitään huolta on. Huolen puheeksiotto on taitolaji, jotta se lujittaa yhteistyötä kodin ja koulun välillä. Opettaja voi esimerkiksi todeta, että tarvitsen apua tässä tilanteessa ja miettiä valmiiksi, miten voidaan mahdollisesti edetä. Vanhemmille tulee usein näissä tilanteissa syyllistynyt olo, joten tärkeää on, miten asia otetaan esiin. Keskustelu kannattaa käydä riittävän ajoissa ja rehellisesti. Vanhempia ei saa unohtaa vaan heidät tulee pitää ajan tasalla koulun tapahtumista. Pyrkimys on, että aikuiset vetävät yhtä köyttä lapsen tarpeita ajatellen.