Viimeisin Opetushallituksen tekemä katsomusaineiden opetukseen liittyvä kehittämistyö liittyy katsomusaineiden arvioinnin perusteisiin. Raunio-Hannula kertoi, että nykyisten voimassa olevien opetuksen tavoitteiden pohjalta on tehty päättöarvioinnin ja kuudennen vuosiluokan lukuvuosiarvioinnin kuvaukset arvosanoille 5, 7, 8 ja 9. Opetushallitus järjestää katsomusaineiden arvioinnista opettajille webinaareja ja arviointiin liittyvä sähköinen tukimateriaali on vapaasti koulujen käytettävissä. Materiaali löytyy Opetushallituksen nettisivuilta, kertoo Raunio-Hannula. 

Työn alla on myös katsomusaineiden opetuksen kehittäminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta perustetun katsomusaineiden kehittämistyöryhmän tavoitteena on esittää toimenpiteitä katsomusaineiden kehittämiskohteista. Raunio-Hannula toimii työryhmän sihteerinä. Työryhmä toimii Opetus- ja kulttuuriministeriössä tehdyn katsomusaineiden opetusta koskevan selvityksen (Åhs & Salmenkivi 2022) pohjalta. Mikäli katsomusaineiden opetuksen mallia muutettaisiin se vaatisi toteutuakseen lakimuutoksen ja eduskunnan päätöksen, Raunio-Hannula huomauttaa.   

Keskustelua käytiin myös etiikasta ja sen opettamisen tärkeydestä. Tällä hetkellä katsomusopetuksessa on mahdollisuus eettisissä pohdinnoissa syventyä oman katsomuksen eettisten ohjeiden taustoihin ja perustaan, muistuttaa Lintumäki. Keskustelussa nousi esiin, että etiikka on kuitenkin läsnä muuallakin kuin uskontotunneilla. 

Kysymys oikeasta ja väärästä on läsnä lasten arjessa useissa koulupäivän tilanteissa. Lasten ja nuorten eettinen ajattelu kypsyy kouluiässä, ja luokanopettajia olisikin hyvä rohkaista käymään oppilaiden kanssa eettistä pohdintaa muulloinkin kuin vain uskonnon oppitunneilla.  

-Opetussuunnitelman perusteiden mukaan uskonnonopetuksessa tutustutaan eri uskontojen ja katsomusten eettisiin periaatteisiin sekä esimerkiksi ihmisoikeuksiin, Raunio-Hannula kuvailee. 

Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa 

Lasten ja nuorten lisääntynyt pahoinvointi huolestuttaa niin Opetushallituksessa kuin Suomen kristillisessä opettajaliitossa. SKOL pitää tärkeänä myös kolmannen sektorin, kuten seurakunnan merkitystä lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukijana. Seurakunta mainitaan valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa yhtenä yhteistyökumppanina, muistuttaa Raunio-Hannula. 

-Yhteistyötä voi olla monenlaista. Se voi olla ryhmäyttämistä, yhteisöllistä opiskeluhuoltoa tai vierailu kirkkotilaan. Jos kysymyksessä on uskonnollinen tapahtuma, tulee siihen osallistumisen olla vapaaehtoista, Raunio-Hannula avaa yhteistyön periaatteita. Viime kädessä opetuksen järjestäjä eli rehtori on aina vastuussa tapahtumista. 

Opetushallitus on vuonna 2022 päivittänyt ohjeensa katsomusaineiden opetuksesta sekä uskonnollisten juhlien järjestämisestä koulussa. Raunio-Hannula kertoo, että ohjeiden aihepiiriä koskeviin säädöksiin ei ole tullut muutoksia, mutta uudistuksia ja täydennyksiä on tehty muun muassa eduskunnan perustuslakivaliokunnan mietintöjen ja ylimpien laillisuusvalvojien uusimpien ratkaisujen pohjalta. Opetuksen järjestäjältä velvoitetaan aikaisempaa täsmällisempää tiedottamista tapahtuman luonteesta, jotta oppilaille, opiskelijoille ja huoltajille ei jää epäselväksi millaisesta toiminnasta ja tilaisuudesta on kyse.